tiistai 17. helmikuuta 2015

Avointa ja suljettua dataa


Avoimen datan ideana on löytää tiedolle uusia käyttötapoja ja synnyttää liiketoimintaa avatun datan ympärille.  Julkisen datan avaamisen vertailussa käytetyn Open Data Index -mittarin mukaan Iso-Britannia, Tanska ja Suomi olivat kolme kärkimaata julkisen tiedon avaamisessa vuonna 2014.
Suomessa julkishallinnon datan avaamista on helpottanut asiakirjojen julkisuusperiaate. Mutta julkisuuslaki ei koske yksityistä sektoria. Siitä huolimatta on myös hyvä muistuttaa, että ainakin julkisin varoin ylläpidetyissä päätearkistoissa yksityiset aineistot ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta olleet aina avoimena erilaisiin käyttötarkoituksiin.  
Elkan kokemusten perusteella yritykset antavat ”historiallisia” tietojaan käytettäviksi sen ihmeemmin avoimuutta rajoittamatta. Liiketoiminnan kannalta tärkeä tieto jää kuitenkin suljetuksi hyvin ymmärrettävistä syistä. Kilpailijoille ei haluta antaa tietoa, joka koituisi yrityksen vahingoksi. Mutta olisiko yrityksissä mitään sellaista dataa, jolla ei olisi merkitystä omassa toiminnassa mutta josta joku toinen yritys voisi olla kiinnostunut? Mieleeni tulee esim. tuotekehitys, jonka ”sivutuotteena” on voinut syntyä tietämystä ja dataa jostain varsinaisen kehitystoiminnan ulkopuolella olevasta asiasta.  

Datan avaamiselle on myös lainsäädännöllisiä esteitä. Mm. tekijänoikeudet ja yksityisyyden suojaamiseksi tarkoitetut säädökset pitkine suoja-aikoineen ovat tehokkaasti estäneet vanhankin, käyttäjiä kiinnostavan aineiston avaamisen julkiseksi.  Toivottavasti jossain vaiheessa saadaan tällaista sääntelyä höllennyttyä.
Jarmo Luoma-aho
Arkistonjohtaja

Ei kommentteja: