perjantai 13. joulukuuta 2013

Sota-arkistollinen tilannekatsaus: joulukuu 1945/joulukuu 2013

Siirtyessämme Sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojektissa jatkoajalle voimme aineiston osalta todeta siirtyvämme sota-ajasta eräänlaiseen jälleenrakennusvaiheeseen. Olemme työstäneet Tulonumerosarjaa aikajärjestyksessä. Kenttäarmeijan demobilisaatio suoritettiin loppuun 4.12.1944 mennessä, ja tätä nykyistä hieman mittavampaa puolustusvoimauudistusta seurasi tietenkin asiakirjojen luovutuspiikki Sota-arkistoon. Lapin sota toki vielä jatkui – joskin pienimuotoisena – vielä muutaman kuukauden. Nyt tuo luovutuspiikki on saatu purettua vaivaisen 68 vuoden jälkeen ja työstämme loppuvuodesta 1945 lähetettyjä aineistoja.

Miten tämä sitten näkyy käytännössä? Yhtäkkiä aineiston laadullinen ja ajallinen kirjo on kasvanut. Joskus aiemmin saatoimme todeta kunnostavamme jatkosodan asemasodan aineistoja, mutta nyt toteamme kunnostavamme puolustuslaitoksen aineistoja sisällissodasta (ja vähän jääkäriliikkeestäkin) Lapin sotaan. Projektin osalta ympyrä on sulkeutunut sikälikin, että aloitimme Sk-sarjasta (suojeluskunnat). Tuolloin päänvaivaa tuotti erityisesti talvisodan syttymisestä 1939 alkanut vuoden 1941 alkuun ajanjakso, jolloin sotilaspiirit ja suojeluskuntapiirit yhdistyivät ja nimenmuutoksia oli paljon. Nyt huomamme pohtivamme samaa asiaa, kun työn alla on runsaasti aluejärjestön (kutsuntapiirit, sotilasläänit, -maakunnat ja -piirit sekä suojeluskuntapiirit) asiakirjoja.

Aluejärjestön keskeinen tehtävä oli asevelvollisten valvonta. Niinpä esimerkiksi Helsingin kutsunta-, sotilas-, suojeluskuntapiirissä asuneiden veteraanien sukulaisille valmistuu parhaillaan paremmin tutkittavissa olevaa asevelvollisuusvalvontaan liittyvää aineistoa 1920-luvulta jatkosodan demobilisaatioon saakka. Paketit näyttävät suurelta osin sellaisilta, ettei niitä välttämättä ole avattu sitten vuoden 1945, joten aineisto on varmasti tutkijoille tuoretta! Allekirjoittaneellekin saattaa selvitä, miksei myöhemmin Prääsässä 1941 kaatunut isosetäni saapunut ajallaan kutsuntoihin 1934, mutta välttyi rangaistukselta syytteen vanhennuttua.



Muutakin aineistoa toki riittää. Sota-ajalta työstämme totuttuun tapaan joukko-osastoja ja yhtymiä. Viime aikojen ”harvinaisuutena” olemme myös kunnostaneet ilmavoimien aineistoja niin sodan kuin rauhankin ajalta. Kirjo on siis kuitenkin todella laaja: lyhyesti sanottuna tällä hetkellä kunnostamme aluejärjestön aineistoja sekä vähän kaikenlaista sisällissodasta Lapin sotaan, Hangosta Petsamoon ja Eckeröstä Syvärille.

Johannes Valo
Tiiminvetäjä
Sota-arkistoprojekti

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Yksityisen ja julkisen rajanveto


Kävin eilen puhumassa Liikearkistoyhdistyksen järjestämällä Asiakirjahallinnon jatkokurssilla pitkäaikaissäilytyksestä, digitoinnista ja asiakirjahallinnon metatietostandardeista. Kommenteissa ja kahvipöytäkeskusteluissa nousi taas esille viime vuosilta hyvin tuttu aihe: missä kulkee asiakirjahallinnon reviiriraja yksityisen ja julkisen välillä? Kuka ohjaa, neuvoo ja säilyttää: kunta, Arkistolaitos vai Elka?

Meillä on esimerkiksi Suomessa yhä isompi joukko kuntien kokonaan tai osittain omistamia osakeyhtiöitä. Energiayhtiöitä, jotka vastaavat kaukolämmön ja sähkön tuotannosta sekä siirrosta. Osakeyhtiömuotoisia ammattikorkeakouluja, jotka ovat yhden tai useamman kunnan omistuksessa. Välttämättä omistuspohja ei saisi olla ratkaiseva tekijä, vaan se, että hoitaako osakeyhtiö jotakin julkista tehtävää. Käytännössä tämä on hyvin hankalaa, kun esimerkiksi kunnan sataprosenttisesti omistama vuokra-asuntoyhtiö voi toisaalta toimia täysin markkinaehtoisesti, ja toisaalta taas sosiaalisin perustein. Ammattikorkeakoulutkin hoitavat sekä julkista tehtävää, että harjoittavat liiketoimintaa. Sama koskee valtiota, joka yhtiöittää yksiköitään kiihtyvällä tahdilla.

Epätietoisuus kentällä on tällä hetkellä hyvin suuri. On toimijoita, joille sanotaan joka suunnasta, että ette kuulu meidän vastuulle. Ja yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat on tietysti vielä kokonaan oma maailmansa, mutta ei mennä tässä nyt siihen…
 
Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö