keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Arkistokuvailun kehittämisestä


Mitä tapahtuu, kun joukko Suomen johtavia arkistoteoreetikoita laitetaan porukalla miettimään arkistokuvailun uudistamista? No, ainakin käsitemallin ensimmäiset yhdeksän sivua sisältävät jo niin kattavan setin teoreettista pohdiskelua arkistoteorian postmodernista paradigmasta,  sen levinnäisyydestä maailmalla sekä myöhäisestä rantautumisesta Suomeen, että heikompia jo hirvittää. Kyseessä lienee myös jonkinlainen Suomen ennätys ammattikunnan sisäisestä itsereflektoinnista. Johdannossa nimittäin kannamme kollektiivisesti vastuumme siitä, että ennen olimme pahoja ihmisiä, kun emme älynneet arkistojen käyttävän valtaa suhteessa säilyttämäänsä aineistoon. Tai ainakaan emme sanoneet sitä ääneen. Nyt postmodernin paradigman aikakaudella pidämme taatusti huolta siitä, että jokainen valtasuhde tulee dokumentoiduksi koko asiakirjan matkalla kehdosta hautaan.

Miksi minulla on sellainen tunne, että ihan kuin jotakin olisi unohtunut? Nimittäin asiakkaat. Tuntuu jotenkin hassulta, että vaikka toimimme informaatioalalla, niin asiakkaita ei mainita missään. Eikä esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin ”löydettävyys” tai ”käytettävyyden edistäminen”. Voisiko kirjastoalalla kirjoittaa käsitemallin käsittelemättä lainkaan aineiston haettavuutta? Näin maalaisjärjellä ajatellen minusta tuntuisi luonnollisemmalta, että me keskittyisimme aineiston käytettävyyden ja löydettävyyden edistämiseen ja asiakkaat taas hoitaisivat lähdekriittisen keskustelun valtasuhteista. Siitä hyvästä kai valtio – minun tapauksessani Lottokansa – maksaa meille palkkaa.

Ymmärrän toki, että ideana on se, että (sähköinen) aineisto kerää matkaansa metatietoja koko elinkaarensa aikana, ja siitä sen aineiston kuvailutiedot tulevat pitkälti muodostumaan. Mutta entä vanhat ja tulevaisuudessa vielä syntyvät analogiset aineistot? Entä ei asiankäsittelyjärjestelmissä syntyvä sähköinen aineisto? Tämä näkökulma ei käsitemallissa tule riittävästi esille. Käsitemalli on myös tietynlainen arkistokuvailun manifesti, jota tullaan lukemaan laajemminkin. Siksi sen johdannossa tulisi jo ”policy” –mielessä nostaa käytettävyyden edistäminen kaiken toiminnan lähtökohdaksi.
 
Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö
Kuvailutyöryhmän jäsen

2 kommenttia:

Olli Alm kirjoitti...

Ks. myös Pekan kirjoitus: http://reunamerkintoja.wordpress.com/2013/09/04/arkistokuvailun-kehittamisesta/

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Ja nyt aiheesta myös Arkistolaitoksen blogissa.