keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Sota-arkistoprojektin "jatkosota"


Elkan sota-arkistoprojektilla on nyt menossa kuudes vuosi – tai seitsemäs, jos pääasiassa EU-rahoituksella toteutettu käynnistys- ja koulutusvaihe lasketaan mukaan. Tämän piti alun perin olla projektin viimeinen vuosi, mutta työn aikana on selvinnyt, että sota-ajan aineistoa oli silloiseen Sota-arkistoon luovutettu vielä vuosia vuoden 1945 jälkeen. Kesällä 2012 Kansallisarkisto selvitti tarkemmin näitä vielä kunnostamattomia ja luetteloimattomia aineistoja ja projektin piiriin kuuluvan aineiston määräksi saatiin aiemmin arvioidun 15 hyllykilometrin sijasta peräti 18 hkm.

Tämä aineistomäärän ja samalla sen käsittelemiseksi tarvittavan työn suuri muutos tuli yllätyksenä kaikille osapuolille ja erityisesti projektin rahoittajalle Puolustusministeriölle sekä Puolustusvoimien Pääesikunnalle, jonka kautta käytännössä rahoitus kulkee. Kun tähän mennessä projektissa on käsitelty 11,5 hkm sota-arkistoaineistoa, tarvitaan vielä kaksi lisävuotta koko hankkeen loppuun saattamiseksi. Sota-ajan arkistoaineiston kunnostamiseen ja luettelointiin puolustushallinto oli kuitenkin sitoutunut, kun aikoinaan oli sovittu itsenäisen Sota-arkiston lakkauttamisesta vuoden 2008 alussa ja sen aineistojen, henkilökunnan ja toimintojen siirtämisestä osaksi Kansallisarkistoa. Syksyn 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana asia etenikin Pääesikunnassa ja Puolustusministeriössä sotilaallisen ryhdikkäästi ja maaliskuun alussa Pääesikunta sai Puolustusministeriön päätöksellä valtuudet sopia kahdesta jatkovuodesta sota-arkistoprojektille. Sopimusneuvottelut ovat nyt etenemässä ja sopimus on tarkoitus saada allekirjoitettavaksi vielä kevään aikana.

Vuosien varrella projektissa on ollut tiivis yhteistyö Elkan ja Kansallisarkiston kesken. Yhteistyö alkoi jo projektin suunnittelu- ja käynnistysvaiheissa ja on toiminut koko ajan erinomaisesti. Käytännön yhteistyöstä on hyvä esimerkki se, että projektin elkalainen tutkimus- ja logistiikkavastaava sekä yksi arkistonjärjestäjä työskentelevät Helsingissä Kansallisarkiston Sörnäisten toimitiloissa. Samoin muutaman kerran vuodessa pidettävät Kansallisarkiston ja Elkan yhteiset palaverit, joissa käydään läpi laadunvalvontapalautetta ja käsitellään ohjeistukseen liittyviä tulkintoja, sujuvat hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteiseen tavoitteeseen – hyvään laatuun tehokkuuden kärsimättä – pyrkien. Minkäänlaisesta köydenvedosta ei ole puhettakaan!

Projektin ohjausryhmäkään, jossa on edustettuina Kansallisarkiston, Pääesikunnan ja Elkan lisäksi paikallisina sparraajina Miktech Oy ja Mikkelin työ- ja elinkeinotoimisto (alkuaikoina Etelä-Savon T&E-keskus), ei ole jäänyt kumileimasimen rooliin. Ohjausryhmällä oli oma tärkeä roolinsa projektin ensimmäisinä vuosina pyrittäessä tavoitteiden mukaisiin kunnostusmääriin ja jälleen viime vuonna, kun piti löytää etenemistapa projektin jatkon varmistamiseksi ja hankkeen loppuun saattamiseksi. Ohjausryhmä on todellakin ohjannut projektia ja tehnyt oman osuutensa sen työskentelyedellytysten varmistamiseksi.

Viime vuosina sota-arkistoprojekti on saavuttanut sellaisen rutiinin ja tehokkuuden, että voimme luottavaisina ottaa vastaan kaksi lisävuotta tämän vuoden jälkeen jäljellä olevien 4 – 5 hyllykilometrin käsittelemiseksi. Uskon, että projektin henkilökunta on tämän luottamuksen arvoinen!

Sakari Nuutinen
Projektipäällikkö
Sota-arkistoprojekti

Ei kommentteja: