torstai 15. joulukuuta 2011

Näinkö aina meille täällä käy

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen totesi muutama kuukausi sitten Turun Sanomien haastattelussa, että ”julkisella puolella kaikki isot tietojärjestelmähankkeet ovat päätyneet viime aikoina kaaokseen käyttöönottovaiheessa”. Voutilainen viittaa esimerkiksi VR:n lipunmyyntijärjestelmään, ulosottojärjestelmään, verotietojärjestelmään ja ajoneuvorekisterijärjestelmään. Oma lukunsa on tietenkin vielä Kelan vetämä Kanta-hanke. Syyn epäonnistumisesta hän vierittää etupäässä isojen IT-talojen osaamattomuudelle.

Nyt tähän surulliseen listaan voidaan listata myös Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymähanke, jossa tilaaja joutui purkamaan sopimuksen toimittajan kanssa, koska pilotointivaiheessa ohjelmiston todettiin sisältävän liian paljon puutteita. Tulee mieleen sanat vanhasta iskelmästä näinkö aina meille täällä käy?

Ainakaan tilaajapuolen asiantuntemattomuutta ei voida pitää tämänkertaisen epäonnistumisen syynä. KDK:n eri työryhmissä istuu kirjasto-, arkisto- ja museosektorin huippuasiantuntijat. Työryhmien nimilista on kuin muistiorganisaatiokentän Kuka kukin on 2011. Siitä huolimatta tuskin on oikeutettua pitää epäonnistumisen syynä ainoastaan IT-talon osaamattomuutta. KDK:n toimintaa lähietäisyydeltä muutaman vuoden ajan seuranneena toisinaan on tullut mieleen ajatus, että onko rima nostettu liian korkealle? Pitääkö kaiken olla viimeisen päälle hienoa ja valmista, varsinkin kun samalla pitäisi koettaa yhdistää kolmen eri sektorin hyvin erilaisia tarpeita. Eikös se Googlekin aloittanut pelkästään hakupalveluna?

Sanotaan, että jälkiviisaus ei ole viisautta, joten turha asialla on liikaa retostella. Mutta jonkinlainen itsetutkiskelun ja analyysin paikka voisi nyt kuitenkin olla. Kyllä se asiakasliittymä sieltä vielä tulee, ja seuraavaksi varmaankin avoimeen lähdekoodiin perustuvana versiona. Kuitenkin se asia mikä tässä pelottaa, on osallistujien väsyminen. Monet henkilöt ovat olleet mukana KDK:ssa jo vuosien ajan, ja nähneet sen, kuinka määräajat ja tavoitteet liukuvat yhä kauemmaksi. Asiakasliittymän eteen tehty työ ei tietysti mene hukkaan, mutta kyllä se useiden kuukausien ja ehkä vuosienkin viivästyksen aikatauluun tuo.

Täällä Elkassa ennätimme jo tekemään ElkaD-digitaaliarkistosta OAI-PMH rajapinnan asiakasliittymään ja Elma-tietokannan mäppäyksen EAD-siirtostandardin mukaiseksi. Nyt asiakasliittymän toteutusaikataulun venymisestä johtuen taitaa käydä niin, että uusi Capture-hankkeessa suunniteltava tietojärjestelmä ennättää korvata Elman ja ElkaD:n ennen kuin kumpaakaa saadaan liitetyksi KDK:n asiakasliittymään. Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti niin, että rajapinta-asioihin käytetty aika ja työpanos ei mennyt hukkaan, vaan sillä saatiin arvokasta kokemusta tulevaisuutta ajatellen.