maanantai 16. toukokuuta 2011

Onko asiakirjan kieli este, hidaste vai mahdollisuus?


Näinä kansainvälisinä aikoina arkistossa tulee toisinaan vastaan monikielisiä aineistoja. Samasta asiakirjasta voi olla useita eri kieliversioita tai samassa asiakirjakokonaisuudessa monenkielisiä asiakirjoja. Tällaisen aineiston järjestäminen onkin erilailla haasteellista kuin perinteisen suomen ja ruotsinkielisten aineiston käsittely. Arkistonjärjestäjän kielitaito kun ei useinkaan yllä edes espanjan- tai italiankieliin saati sitten indonesian-, arabian- tai nepalinkieliin.  Latinalaisilla aakkosilla kirjoitetuista asiakirjoista löytyy usein ainakin erisnimet ja päivämäärät, joiden perusteella asiakirjakokonaisuudet saa yhdistettyä. Perusasiakirjojen, muistioiden ja pöytäkirjojen nimien kieliversiot muistuttavat myös onneksi melko paljon toisiaan. Arabia, venäjä ja muut vastaavat erilaisilla kirjaimilla luodut asiakirjat vaativatkin sitten tarkempaa tutkiskelua. Netistäkin löytyy onneksi melko monille kielille sanakirjoja.

Toisaalta voidaan pohtia, pitääkö täällä Suomessa ylipäätään säilyttää arabiankieliset raportit tai espanjankieliset muistiot. Jos sama raportti näyttäisi olevan useammalla kielellä, kieliversiothan voisi heittää pois kaksoiskappaleina. Mutta, jos ei ymmärrä, mitä raportissa sanotaan, niin voiko olla varma, ettei heitä pois tärkeää informaatiota. Onko varmaa aina, että käännös on täydellinen?
     
Mielellään ajattelisi myös, että vaikka Meksikossa joku tutkija googlaamalla  löytää Elkassa olevat espanjankieliset aineistot ja päättää tulla käymään. Sitä odotellessa pitänee opetella miten espanjaksi sanotaan tervetuloa.

Heljä Strömberg

Ei kommentteja: