tiistai 15. maaliskuuta 2011

KDK:n asiakasliittymä - onko pallo hukassa?

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymää on nyt kovalla tohinalla saatettu käyttöön parin vuoden ajan. Koko hankkeessa allekirjoittanutta viehätti kaikista eniten niin sanottu yhden lukuun periaate, jonka mukaan tiedosta kiinnostunut asiakas voi yhdestä paikasta käsin etsiä tietoa arkistojen, museoiden ja kirjastojen kokoelmista. Jos siis asiakas etsii tietoa vaikkapa hakusanalla ”Sibelius”, niin hakutuloksissa voi olla linkkejä eri arkistojen, kirjastojen ja museoiden Sibeliukseen liittyviin äänitteisiin, kirjoihin, esineisiin ja asiakirjoihin. Erityisen hienoa yhden luukun periaatteessa on vieläpä se, että se johdattaa tavallisia ihmisiä käyttämään myös arkistojen tietovarantoja. Kaikkihan tuntevat kirjastot ja museot, mutta valtaosa suomalaisista ei kai koskaan ole arkistossa käynyt.

Tämä hieno yhden luukun periaate tuntuu nyt olevan lipeämässä käsistä, sillä jokainen muistiorganisaatio on kovalla tohinalla suunnittelemassa omaa käyttöliittymäänsä, vaikkei siinä kauheasti järkeä olisikaan. KDK:n asiakasliittymä on mielestäni verrattavissa vaikkapa Googleen. Sen ensisijainen tarkoitus on toimia arkisto-, kirjasto- ja museoaineiston hakukoneena. Ajatelkaapa jos ei olisikaan yhtä Googlea, vaan jokainen maa haluaisi luoda Googleen oman käyttöliittymänsä. Siellä sitä päivittäin etsittäisiin tietoa Belgian, Slovakian, Paraguayn ja Venezuelan Google-käyttöliittymistä. Miksi jokaisen arkiston, kirjaston ja museon täytyy nyt luoda oma erillinen asiakasliittymänsä, koska useimmilla – myös Elkalla – vastaavat liittymät löytyvät jo nytkin verkkosivuilta. Eihän oman käyttöliittymän luominen toki estä aineiston näkymistä myös yhteiskäyttöliittymässä, mutta kuinka paljon kulttuurisektori tuhlaa resurssejaan, kun sadat eri organisaatiot luovat parhaillaan omia näkymiään? Räätälöinti vie kuitenkin helposti yhden henkilötyövuoden työpanoksen, joten koko kentän yhteydessä puhutaan varmaankin sadoista henkilötyövuosista.

Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaiskustannuksia ei lasketa ynnäämällä hankkeesta opetus- ja kulttuuriministeriölle kertyvät kustannukset yhteen. Todelliset kustannukset syntyvät siitä, kun sadoissa eri organisaatioissa käytetään satoja, ellei tuhansia, henkilötyövuosia liittymisen suunnitteluun ja valmisteluun.

Ei kommentteja: