tiistai 29. maaliskuuta 2011

Kaikki nuo ihQ:t metatietostandardit

Olen viime päivinä hauskuuttanut itseäni tekemällä Excelillä vertailutaulukkoa eri metatietostandardeista, ja täytyy kyllä todeta, että se on harvinaisen puisevaa hommaa. Mutta ei auta itku markkinoilla, sillä Capture-hanketta varten metatietoselvitys täytyy tehdä. Ja ajattelin tarttua ”härkää sarvista” jo näin kohtuullisen aikaisessa vaiheessa, ettei tärkeä asia jää viime tippaan.

Metatietostandardit kuuluvat yleensä (ainakin allekirjoittaneella) siihen joukkoon dokumentteja, jotka selaillaan kursorisesti läpi. Sen verran kiirettä pitää minullakin töissä, että ei yksinkertaisesti ole aikaa syventyä niihin rauhassa ja ajatuksen kanssa. Nyt sain kuitenkin raivatuksi kalenteristani tilaa metatietoselvityksen aloittamista varten.

Exceliin eri standardien metatietokenttiä syöttäessäni ja yhdistellessäni olen kyllä monta kertaa tullut ajatelleeksi, että aivan varmasti joku on Suomessa ihan vastaavaa hommaa tehnyt. Tuskinpa minä olen ainut joka yrittää sovittaa Sähke2:ta, MoReqia, SFS 5914:ta, JHS 143:a ja Dublin Corea yhteen. Varmastikin moni on vastaavaa tehtävää suorittanut, ja erinäisiä vertailutaulukoita aikaan saanut. Mutta ehkäpä nämä verta, hikeä ja kyyneleitä vaatineet vertailutaulukot ovat omistajilleen niin rakkaita, että niitä ei kavereille paljon näytetä.

No voi olla, että näitä asioita täytyy tehdä itse oppiakseen jotakin. Jos jostakin saisi valmiin taulukon, niin se olisi taas yksi dokumentti lisää, jonka vilkaisisi läpi kursorisesti, ja laittaisi sitten pöydälle isoon pinoon muiden kursorisesti luettujen dokumenttien viereen. Tuleepahan nyt vihdoinkin perehdyttyä syvällisemmin metatietostandardien ihmeelliseen maailmaan.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Capture etenee aikataulussaan

Elkan yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa toteuttama EAKR-hanke etenee – ainakin vielä toistaiseksi – aikataulun mukaisesti. Projektin ensimmäisessä vaiheessa, tammi- ja helmikuun aikana, loimme palvelukuvaukset Elkan nykyisistä ja mahdollisista tulevista palveluista. Tekstimuotoisten palvelukuvausten lisäksi laadittiin prosessikartta sekä toimintamalli.

Maaliskuun alusta aloitimme projektin toisen vaiheen, jonka aikana tehdään uuden tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyt. Vaihe aloitetaan laatimalla tämän kevään aikana käyttötapausesimerkit edellisessä vaiheessa luotujen palvelukuvausten pohjalta. Samaan aikaan tehdään myös kartoitus siitä, mitä tietoja ja mitä asiakirjoja syntyy kunkin palvelun kussakin vaiheessa.

Capturen etenemistä voi seurata Elkan nettisivuilta, Facebookista ja verkkolehti Eemelistä. Silloin tällöin voi Capturea koskevan artikkelin bongata myös alan lehdestä, kuten vaikkapa Failista.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

KDK:n asiakasliittymä - onko pallo hukassa?

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymää on nyt kovalla tohinalla saatettu käyttöön parin vuoden ajan. Koko hankkeessa allekirjoittanutta viehätti kaikista eniten niin sanottu yhden lukuun periaate, jonka mukaan tiedosta kiinnostunut asiakas voi yhdestä paikasta käsin etsiä tietoa arkistojen, museoiden ja kirjastojen kokoelmista. Jos siis asiakas etsii tietoa vaikkapa hakusanalla ”Sibelius”, niin hakutuloksissa voi olla linkkejä eri arkistojen, kirjastojen ja museoiden Sibeliukseen liittyviin äänitteisiin, kirjoihin, esineisiin ja asiakirjoihin. Erityisen hienoa yhden luukun periaatteessa on vieläpä se, että se johdattaa tavallisia ihmisiä käyttämään myös arkistojen tietovarantoja. Kaikkihan tuntevat kirjastot ja museot, mutta valtaosa suomalaisista ei kai koskaan ole arkistossa käynyt.

Tämä hieno yhden luukun periaate tuntuu nyt olevan lipeämässä käsistä, sillä jokainen muistiorganisaatio on kovalla tohinalla suunnittelemassa omaa käyttöliittymäänsä, vaikkei siinä kauheasti järkeä olisikaan. KDK:n asiakasliittymä on mielestäni verrattavissa vaikkapa Googleen. Sen ensisijainen tarkoitus on toimia arkisto-, kirjasto- ja museoaineiston hakukoneena. Ajatelkaapa jos ei olisikaan yhtä Googlea, vaan jokainen maa haluaisi luoda Googleen oman käyttöliittymänsä. Siellä sitä päivittäin etsittäisiin tietoa Belgian, Slovakian, Paraguayn ja Venezuelan Google-käyttöliittymistä. Miksi jokaisen arkiston, kirjaston ja museon täytyy nyt luoda oma erillinen asiakasliittymänsä, koska useimmilla – myös Elkalla – vastaavat liittymät löytyvät jo nytkin verkkosivuilta. Eihän oman käyttöliittymän luominen toki estä aineiston näkymistä myös yhteiskäyttöliittymässä, mutta kuinka paljon kulttuurisektori tuhlaa resurssejaan, kun sadat eri organisaatiot luovat parhaillaan omia näkymiään? Räätälöinti vie kuitenkin helposti yhden henkilötyövuoden työpanoksen, joten koko kentän yhteydessä puhutaan varmaankin sadoista henkilötyövuosista.

Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaiskustannuksia ei lasketa ynnäämällä hankkeesta opetus- ja kulttuuriministeriölle kertyvät kustannukset yhteen. Todelliset kustannukset syntyvät siitä, kun sadoissa eri organisaatioissa käytetään satoja, ellei tuhansia, henkilötyövuosia liittymisen suunnitteluun ja valmisteluun.