perjantai 10. joulukuuta 2010

Taistelua lyhenneviidakossa ennen ja nyt

Nykyinen sähköinen ympäristö on pullollaan lyhenteitä, mutta osattiin sitä ennenkin. Täällä sota-arkistoprojektissa eteemme on avautunut aivan uudenlainen lyhennemaailma. Puolustusvoimathan on tunnettu siitä, että joukko-osastojen nimiä ja muita nimekkeitä lyhennetään alusta, keskeltä, lopusta tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla.
 
Sota-arkiston kunnostajalle VR ei tuo enää ensimmäiseksi mieleen valtion rautateitä, vaan Viipurin rykmentin, Viestirykmentin tai ruotsinkielisen Vita regementin. Kss, JR, PPP, YE ja I/PSR ovat kaikille jo selvää peruskamaa, mutta välillä työpöydälle lävähtävä Pst.TkiK, L-SMe.P tai  SHäv.Lv saattaa aiheuttaa jo pientä pään vaivaa. Luetteloidessa lyhenteet pitää avata, mutta aina se ei ole helppoa. Usein asiakirjan laatijat ovat itse käyttäneet itsestään vain pelkkää lyhennettä ja siitäkin saattaa olla useita eri versioita. 

Lyhenteiden selvittely onkin välillä melkoista salapoliisityötä, kun nimiä yritetään tavailla koukeroisilla käsialoilla kirjoitetuista puhelinsanomavihkoista tai tihrustaa haalistuneista leimoista. Onneksi meillä on käytössämme Kansallisarkiston nettisivuilta löytyvä lyhenneluettelo sekä muutaman vuoden vankka kokemus armeijan organisaatioiden lyhentämisperiaatteista. Se onkin tarpeen varsinkin nyt, kun olemme siirtyneet 1920—30-lukujen rauhanaikaisista aineistoista talvisotaan. Sota-aikana perusrykmenttien, -pataljoonien ja –prikaatien välissä ja rinnalla seikkailevat erilaiset väliaikaiset ryhmät ja osastot, jotka tietenkin on nimetty lyhentäen, usein paikan- tai henkilönnimen mukaan. Mutta aina ei voi tietää, viittaako R-kirjain Raudun ryhmään vaiko osasto Räsäseen. Kun tähän nimikirjoon lisätään vielä vihollisen hämäämiseksi käytetyt peiteluvut, riittää salapoliisilla ratkottavaa. 

Sari Rasa

Ei kommentteja: