keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uusia nettisivuja ja ICT-strategiaa



Olemme viimeistelemässä Elkalle ja Designarkistolle uusia nettisivuja. Sivusto itsessään on ollut valmiina jo jonkun aikaa, mutta julkaisua on hidastanut pieni palvelinongelma. Elka on näihin päiviin saakka pyörittänyt aika järeää IBM:n palvelinympäristöä. Siellä on ylläpidetty niin nettisivuja, Aikakonetta, verkkonäyttelyitä, toiminnanohjausjärjestelmää kuin arkisto- ja kirjastotietokantojakin. Nykyisen ympäristön rauta alkaa olla viitisen vuotta vanhaa, joten se lähestyy elinkaarensa päätä, eikä huoltosopimuksiakaan meinaa enää saada. Olemmekin tehneet strategisen valinnan ulkoistaa palvelinympäristöt muualle.

Arkistotietokanta pyörii jo Mamkin turvalliseksi tiedetyssä konesalissa, ja kohta kirjastotietokanta seuraa perässä. Uudet nettisivut, Aikakone ja verkkonäyttelyt siirretään webbihotelliin. Kolmas vaihe on toiminnanohjausjärjestelmän siirtäminen ’pilveen’. Samassa yhteydessä otamme käyttöön Office365:n ja SharePointin. Kustannusvaikutusten odotetaan olevan plus-miinus-nolla. Toki palvelut maksavat, mutta niin maksaa oman raudan ja softan hankinta ja ylläpitäminenkin. Ja toivottavasti ylläpidosta vapautuu jatkossa työpanosta substanssitehtäviin.

Tämänkaltaiset asiat ovat varmasti tuttuja muillekin 10-20 työntekijän pk-yrityksille.

Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö

perjantai 15. huhtikuuta 2016

3190 hyllymetriä uutta hyllytilaa

Vuodenvaihteessa vapautui monta sataa neliötä Sota-arkistoprojektin käytössä ollutta tilaa, joka on nyt nopeasti otettu jälleen Elkan käyttöön. Parhaillaan on käynnissä kahden arkistomakasiinin hyllytys, jolloin kapasiteettimme nousee 3190 hyllymetrillä.

















Makasiiniin 314 on kuvassa juuri asennettu lattiakiskot. Makasiinissa säilytettiin Sota-arkistoprojektin aikana arkistokoteloita ja vaippalehtiä.

















Makasiiniin 203 on tässä kuvassa asennettu jo kiskot ja arkistovaunujen alaosat. Tässä makasiinissa sijaitsi Sota-arkistoprojektin toinen työtila, lempinimeltään 'siirtokunta'.

Näiden hyllytysten jälkeen Elkassa on vapaata hyllytilaa yhteensä noin 5 hyllykilometriä, jonka uskotaan riittävän 7-10 vuodeksi. Sen jälkeenkin on vielä kaksi arkistohuonetta, jotka pystytään tarvittaessa hyllyttämään ja muuttamaan makasiinitilaksi. Lisäksi tornimallisia piirustuskaappeja liukuhyllyiksi muuttamalla olisi mahdollista saada vielä yli sadan neliön tilasäästö, joka voitaisiin ottaa asiakirjojen säilytystilaksi. Yhteensä nämä kaikki edellä mainitut toimenpiteet tarkoittavat sitä, että rakennuksen maksimikapasiteetti pystytään nostamaan yli neljäänkymmeneen hyllykilometriin. Lisätilan tarve tulee siis ajankohtaiseksi aikaisintaan 2030-luvulla, ja sitä ennen varmastikin analogisen digitointi ja syntysähköisen aineiston yleistyminen on vähentänyt tarvetta paperiasiakirjojen vastaanottamiselle.

Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö


tiistai 15. maaliskuuta 2016

Muistamme: Raimo Viikin ansiosta Elka tuli Mikkeliin


Hiljattain tuli yllättävä suruviesti. Mikkelin maakunta-arkiston emeritus arkistonjohtaja Raimo Viikki on poistunut joukostamme.

Yritysarkistoihin Raimo tutustui ollessaan Jyväskylän maakunta-arkiston ensimmäinen arkistonhoitaja. Ennen Elkan perustamista maakunta-arkisto profiloituikin Raimon johdolla viranomaisaineistojen lisäksi yritysten asiakirjojen säilytyspaikkana. Raimo myös järjesti yritysarkistokursseja Jyväskylän yliopiston historianlaitoksella. Hänen pitämänsä kurssi oli minun ensimmäinen johdatus arkistomaailman saloihin.

Pitkän virkauran tehneellä Raimolla oli keskeinen rooli Elkan syntyhistoriassa. Elkan 30-vuotisjuhlassa hän kertoi saaneensa ajatuksen Mikkeliin sijoitettavasta elinkeinoelämän keskusarkistosta hiihtoretkellään Kalevankankaalla. Vaille käyttöä jäänyt puolustusvoimien ammusvarasto oli Raimon mielestä oiva rakennus uudelle elinkeinoelämän arkistolle, jollaista 1970-luvun lopulla puuhattiin Suomeen. Raimo ja silloinen maakuntaliiton johtaja Olli Kervinen esittelivät kaupunginhallitukselle ajatuksen Elkan perustamisesta ja arkisto-opetuksen aloittamisesta silloisessa Mikkelin kauppaopistossa. Kumpikin hanke toteutui. Elka toiminnan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 35 vuotta, ja arkisto-opetuskin jatkuu eri välivaiheiden kautta Mikkelin ammattikorkeakoulussa. 

Raimo oli pitkään Elkan säätiön hallituksen jäsen, ja hänen kätensä jälki näkyi niin Elkan ohjesäännössä kuin arkiston pohjapiirustuksissa. Ahkerana paikallishistorian tutkijana Raimo myös käytti Elkan asiakirjoja ja edisti aineistojen tutkimuskäyttöä mm. Enso-Gutzeitin stipendirahastossa.


Jarmo Luoma-aho
Arkistonjohtaja