keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Arkistojen päivä uudistui

Elka järjesti vuoden tauon jälkeen taas 'perinteisen' Arkistojen päivän avointen ovien tapahtuman. Arkistojen päivää on meillä järjestetty vuodesta 2002 lähtien ja tapahtuma on ajoittunut isänpäivää edeltävään lauantaihin. Perinne jatkui vuoteen 2016 saakka, mutta vuosi sitten olimme poikkeuksellisesti Mikkomarkkinoilla Mikkelin torilla, eikä erillistä avointen ovien tapahtumaa järjestetty. Hitaahkon käynnistymisen jälkeen Arkistojen päivän kävijämäärä vakiintui 120 - 190 kävijän tienoille. Huippuvuotena 2012 kävijöitä oli jopa 215. Elkan yritysarkistotoiminnan lisäksi vetonaulana toimi Sota-arkistoprojekti vuosina 2007 - 2015 sekä vuonna 2010 toimintansa aloittanut Designarkisto.

Tänä vuonna avointen ovien tapahtuma haluttiin taas järjestää, mutta samalla haluttiin uudistaa sen konseptia. Aikaisemmin tapahtuma oli selkeämmin näyttely, joka koostui esille laitetuista valokuvista ja asiakirjoista. Tällä kertaa tapahtumasta haluttiin toiminnallisempi ja vuorovaikutteisempi, joten mukaan otettiin kaksi työpajaa, yleisöluento, muotoilusuunnistus ja kulissien taakse kurkistavat arkistokierrokset. Digitointityöpajaan vierailijat saivat tuoda omia vanhoja valokuviaan digitoitavaksi. Valokuvien tunnistus -työpajassa pyydettiin vieraiden apua vanhojen valokuvien metatietojen keräämisessä. Muotoilusuunnistus taas oli koko perheelle suunnattu tapa tutustua eri muotoilualoihin. Ja vierailuluennon piti FM Olli Kupiainen aiheesta Graani - Tehtaan varjosta uusiokäytön valoon. Suosittuja olivat myös arkistokierrokset, joilla vieraat pääsivät ohjatusti tutustumaan makasiineihin ja henkilökunnan työtiloihin, jotka normaalisti ovat asiakkailta suljettuja.

Aulassa oli tarjolla kahvia

Uusi konsepti osoittautui suureksi menestykseksi ja neljän tunnin aikana meillä kävi noin 240 vierasta. Luennosta ja arkistokierroksesta johtuen kävijöiden vierailukesto kasvoi myös merkittävästi. Keskimääräinen kävijä vietti arkistossamme noin kaksi tuntia aikaa. Vierailta saatu palaute oli myös erittäin positiivista. 

Molemmat yleisöluennot keräsivät noin 50 kuuntelijaa


Valokuvien tunnistus on yhteisöllistä toimintaa. Puheensorina oli melkoinen

Arkistojen päivän kävijämäärät ja Elkan sosiaalisen median kanavien suosio on todiste siitä, että arkistoaineistot kiinnostavat myös niin sanottua suurta yleisöä. Arkistot ovat vain perinteisesti suuntautuneet niin vahvasti tieteellisen (historian)tutkimuksen tukemiseen, etteivät välttämättä ole havainneet tätä asiaa. Sosiaalisen median historia-ryhmien suosio on myös vahva indikaattori ihmisten kiinnostuksesta menneisyyttä kohtaan. Kysyntää siis on, joten arkistojen täytyy lisätä tarjontaa.

Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Oskun muistolle


Tänään saimme täällä Elkassa tiedon kollegamme Osmo Palosen poismenosta. Minä ja moni muu elkalainen oli Oskun kanssa tekemisissä useissa työasioissa ja joskus myös vapaa-ajan riennoissa.

Osku tuli arkistomaailmaan Honeywelliltä kirjapainoautomaatiojärjestelmien myyntitehtävistä. Uusi pesti löytyi Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jonne hänet palkattiin projektipäälliköksi kehittämään sähköistä arkistointia. Osku tapasi sanoa ”hyvin suunniteltu on hyvin suunniteltu”.  Tärkeintä on päästä tekemään. Tulosta syntyikin nopeasti. Myyntimiehenä Osku hommasi asiakkaita ammattikorkeakoulun uudelle tallennusjärjestelmälle ja johti samanaikaisesti monia ammattikorkeakoulun projekteja. Hänen panostaan digitaalisen arkistoinnin kehittämisessä Mikkelissä ei voi väheksyä. 

Elka oli mukana monissa Oskun vetämissä Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämishankkeissa. Mieleenpainuvin oli Elkad-projekti, jonka pohjalta syntyi monen arkiston nykyään käyttämä Yksa-arkistointijärjestelmä. Osku myös oli tutkijana Elkassa, kun hän jatkoi 1970-luvulla kesken jääneitä historian opintojaan. Eläkevuosinaan Osku kävi Elkassa selvittämässä historiatiimin jäsenenä entisen työnantajansa Altim automationin vaiheita.

Osku oli hyvä verkostoitumaan, kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti. Hän seurasi tiedonhallinnan kehittymistä ja toi uusinta uutta esille mm. Liikearkistoyhdistyksen Faili-lehdessä, jonka pitkäaikainen päätoimittaja hän oli. Kursseille ja Liikearkistopäiville, joiden järjestelyissä Osku oli mukana, hän kutsui alustamaan tiedonhallinnan johtavia ulkomaalaisia asiantuntijoita. Liikearkistoyhdistyksessä Osku toimi myös puheenjohtaja, hallituksen ja toimikuntien jäsenenä sekä luennoitsijana.

Pekka Henttonen toteaa blogissaan osuvasti arkistoalan ulkopuolelta tulleen Oskun tuoneen uusia näkökulmia suomalaiseen tiedonhallintaan. Toimittajana aikaisemmin toiminut Osku näki, että kriittiselle keskustelulle on oltava sijansa arkistoalallakin.   
 
Jarmo Luoma-aho
Arkistonjohtaja

perjantai 19. toukokuuta 2017

Archiving 2017

Kansainvälisissä arkistoalan seminaareissa juokseminen ei meillä Elkassa ole ihan arkipäiväistä puuhaa. Toisinaan niissä on kuitenkin hyvä käydä pyörähtämässä, jotta näkee sen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Tämän vuoden huhtikuussa arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho kävi Tukholmassa International Council on Archivesin (ICA) Section on Business Archivesin (SBA) järjestämässä konferenssissa. Ja nyt 15.-18. toukokuuta allekirjoittanut kävi Latvian pääkaupungissa Riiassa Archiving 2017 -konferenssissa, josta seuraavaksi hieman lisää.

Archiving -konferensseja järjestetään kerran vuodessa (yleensä huhti- tai toukokuussa) ja niiden järjestämisessä on ollut sellainen periaate, että joka toinen vuosi kokoonnutaan Yhdysvalloissa ja joka toinen vuosi Euroopassa. Järjestävänä tahona toimii Society for Imaging Science and Technology. Jo yhdistyksen nimestä huomaa sen, että nyt ei rajauduta pelkästään arkistosektorille, ja että näkökulma on suomalaisiin arkistoalan seminaareihin verrattuna teknisempi. Konferenssi sopiikin yhtä hyvin esimerkiksi kirjasto- ja museoaloilla työskenteleville tai näille aloille palveluita tarjoaville yrittäjille. Osallistujia tämänvuotiseen konferenssiin oli saapunut 110 henkilöä kaikkiaan kahdestakymmenestäyhdestä eri maasta.


Konferenssipaikkana toimi Latvian Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto sisältäpäin
 
Entäpä sitten se sisältö. Siinä käsiteltiin niin digitointia, 3D-mallintamista (lähinnä valokuvaperusteista), sähköistä säilyttämistä sekä tietojärjestelmiä. Maanantaina olisi tarjolla ollut lyhytkursseja useista eri aiheista (itse saavuin paikalle vasta maanantai-iltana) ja tiistaista torstaihin olivat seminaarin työpäivät, joihin lukeutui aamun key note -speaker sekä sen jälkeiset tekniset sessiot. Seminaarin sisällöstä tulee tarkempi kuvaus Faili-lehden numeroon 2/2017, joten sen tarkempaan kuvaukseen en tässä nyt lähde.


Venetsian arkiston vanhoja sidoksia digitoidaan röntgenlaitteella sidoksia avaamatta

Kenelle Archiving -konferensseja voisi sitten suositella? Mielestäni ainakin kirjasto-, arkisto- tai museosektoreilla työskenteleville asiantuntijoille, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat jollakin tavalla digitointi tai syntysähköiset aineistot. Tietopalvelun tai analogisen kokoelmienhallinnan näkökulmaa kaipaaville löytyy varmaan parempiakin foorumeita. Suomessa Archiving -konferenssien merkitystä ei oikein taideta ymmärtää. Sen huomasi siinäkin, että Suomi taisi olla ainut pohjoisen Euroopan maa, jolla ei ollut edustusta sen kummemmin Kansalliskirjastosta kuin Kansallisarkistostakaan. Enpä olisi toki minäkään osannut tuonne lähteä ilman vahvoja mikkeliläisperinteitä. Osmo Palonen kun oli mukana jo vuonna 2004 San Antoniossa Texasissa, ja hyvin monena vuotena sen jälkeenkin. Samoin Mamkista on konferensseihin osallistuneet ainakin Anssi Jääskeläinen ja Mikko Lampi. Niin, ja toiminhan minä Mikon co-writerina Flexible Data Model for Linked Objects in Digital Archives -paperissa, jonka Mikko esitteli Berliinissä 2014.


Ensi vuoden Archiving 2018 -konferenssi on sitten taas Yhdysvalloissa, ja tarkemmin sanottuna Washington DC:ssä. Miltähän se meidän ensi vuoden matkabudjetti näyttääkään…


Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö