keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Oskun muistolle


Tänään saimme täällä Elkassa tiedon kollegamme Osmo Palosen poismenosta. Minä ja moni muu elkalainen oli Oskun kanssa tekemisissä useissa työasioissa ja joskus myös vapaa-ajan riennoissa.

Osku tuli arkistomaailmaan Honeywelliltä kirjapainoautomaatiojärjestelmien myyntitehtävistä. Uusi pesti löytyi Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jonne hänet palkattiin projektipäälliköksi kehittämään sähköistä arkistointia. Osku tapasi sanoa ”hyvin suunniteltu on hyvin suunniteltu”.  Tärkeintä on päästä tekemään. Tulosta syntyikin nopeasti. Myyntimiehenä Osku hommasi asiakkaita ammattikorkeakoulun uudelle tallennusjärjestelmälle ja johti samanaikaisesti monia ammattikorkeakoulun projekteja. Hänen panostaan digitaalisen arkistoinnin kehittämisessä Mikkelissä ei voi väheksyä. 

Elka oli mukana monissa Oskun vetämissä Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämishankkeissa. Mieleenpainuvin oli Elkad-projekti, jonka pohjalta syntyi monen arkiston nykyään käyttämä Yksa-arkistointijärjestelmä. Osku myös oli tutkijana Elkassa, kun hän jatkoi 1970-luvulla kesken jääneitä historian opintojaan. Eläkevuosinaan Osku kävi Elkassa selvittämässä historiatiimin jäsenenä entisen työnantajansa Altim automationin vaiheita.

Osku oli hyvä verkostoitumaan, kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti. Hän seurasi tiedonhallinnan kehittymistä ja toi uusinta uutta esille mm. Liikearkistoyhdistyksen Faili-lehdessä, jonka pitkäaikainen päätoimittaja hän oli. Kursseille ja Liikearkistopäiville, joiden järjestelyissä Osku oli mukana, hän kutsui alustamaan tiedonhallinnan johtavia ulkomaalaisia asiantuntijoita. Liikearkistoyhdistyksessä Osku toimi myös puheenjohtaja, hallituksen ja toimikuntien jäsenenä sekä luennoitsijana.

Pekka Henttonen toteaa blogissaan osuvasti arkistoalan ulkopuolelta tulleen Oskun tuoneen uusia näkökulmia suomalaiseen tiedonhallintaan. Toimittajana aikaisemmin toiminut Osku näki, että kriittiselle keskustelulle on oltava sijansa arkistoalallakin.   
 
Jarmo Luoma-aho
Arkistonjohtaja

perjantai 19. toukokuuta 2017

Archiving 2017

Kansainvälisissä arkistoalan seminaareissa juokseminen ei meillä Elkassa ole ihan arkipäiväistä puuhaa. Toisinaan niissä on kuitenkin hyvä käydä pyörähtämässä, jotta näkee sen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Tämän vuoden huhtikuussa arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho kävi Tukholmassa International Council on Archivesin (ICA) Section on Business Archivesin (SBA) järjestämässä konferenssissa. Ja nyt 15.-18. toukokuuta allekirjoittanut kävi Latvian pääkaupungissa Riiassa Archiving 2017 -konferenssissa, josta seuraavaksi hieman lisää.

Archiving -konferensseja järjestetään kerran vuodessa (yleensä huhti- tai toukokuussa) ja niiden järjestämisessä on ollut sellainen periaate, että joka toinen vuosi kokoonnutaan Yhdysvalloissa ja joka toinen vuosi Euroopassa. Järjestävänä tahona toimii Society for Imaging Science and Technology. Jo yhdistyksen nimestä huomaa sen, että nyt ei rajauduta pelkästään arkistosektorille, ja että näkökulma on suomalaisiin arkistoalan seminaareihin verrattuna teknisempi. Konferenssi sopiikin yhtä hyvin esimerkiksi kirjasto- ja museoaloilla työskenteleville tai näille aloille palveluita tarjoaville yrittäjille. Osallistujia tämänvuotiseen konferenssiin oli saapunut 110 henkilöä kaikkiaan kahdestakymmenestäyhdestä eri maasta.


Konferenssipaikkana toimi Latvian Kansalliskirjasto
Kansalliskirjasto sisältäpäin
 
Entäpä sitten se sisältö. Siinä käsiteltiin niin digitointia, 3D-mallintamista (lähinnä valokuvaperusteista), sähköistä säilyttämistä sekä tietojärjestelmiä. Maanantaina olisi tarjolla ollut lyhytkursseja useista eri aiheista (itse saavuin paikalle vasta maanantai-iltana) ja tiistaista torstaihin olivat seminaarin työpäivät, joihin lukeutui aamun key note -speaker sekä sen jälkeiset tekniset sessiot. Seminaarin sisällöstä tulee tarkempi kuvaus Faili-lehden numeroon 2/2017, joten sen tarkempaan kuvaukseen en tässä nyt lähde.


Venetsian arkiston vanhoja sidoksia digitoidaan röntgenlaitteella sidoksia avaamatta

Kenelle Archiving -konferensseja voisi sitten suositella? Mielestäni ainakin kirjasto-, arkisto- tai museosektoreilla työskenteleville asiantuntijoille, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat jollakin tavalla digitointi tai syntysähköiset aineistot. Tietopalvelun tai analogisen kokoelmienhallinnan näkökulmaa kaipaaville löytyy varmaan parempiakin foorumeita. Suomessa Archiving -konferenssien merkitystä ei oikein taideta ymmärtää. Sen huomasi siinäkin, että Suomi taisi olla ainut pohjoisen Euroopan maa, jolla ei ollut edustusta sen kummemmin Kansalliskirjastosta kuin Kansallisarkistostakaan. Enpä olisi toki minäkään osannut tuonne lähteä ilman vahvoja mikkeliläisperinteitä. Osmo Palonen kun oli mukana jo vuonna 2004 San Antoniossa Texasissa, ja hyvin monena vuotena sen jälkeenkin. Samoin Mamkista on konferensseihin osallistuneet ainakin Anssi Jääskeläinen ja Mikko Lampi. Niin, ja toiminhan minä Mikon co-writerina Flexible Data Model for Linked Objects in Digital Archives -paperissa, jonka Mikko esitteli Berliinissä 2014.


Ensi vuoden Archiving 2018 -konferenssi on sitten taas Yhdysvalloissa, ja tarkemmin sanottuna Washington DC:ssä. Miltähän se meidän ensi vuoden matkabudjetti näyttääkään…


Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Homeisten aineistojen käsittelytila

Eilen valmistui Elkan aineistojen vastaanottotilan yhteyteen erillinen homeisten aineistojen käsittelyhuone. Alipaineistettu tila sisältää sähköpöydän päälle asennetun imurikaapin, jossa varsinainen käsittely tapahtuu. Sähköpöytä mahdollistaa sen, että aineistoa voi käsitellä joko istualtaan tai seisaaltaan. Käsittelytilassa on myös keskuspölynimuri, jolla karkeampi lika ja pöly voidaan aineistoista imuroida.


Homeisia aineistoja ei onneksi kovin usein tule vastaan, mutta erillinen työskentelytila on kuitenkin hyvä olla olemassa työsuojelullisten seikkojen takia. Tila voidaan varustaa myös skannerilaitteistolla, jolloin homeinen aineisto voidaan puhdistuksen jälkeen skannata, ja sen jälkeen hävittää. Homeisten aineistojen käsittelytilassa työskennellessä käytetään raitisilmamaskia sekä puettavia suojavaatteita.


Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö